Baltian maat (Viro, Latvia, Liettua) ovat monelle automatkailijalle vain läpiajomaita matkalla Keski-Eurooppaan. Baltiassa riittää nähtävää ja etuna Keski-Eurooppaan nähden on lyhyet välimatkat ja nopea/lyhyt matka Suomesta.
Monella matkaajalla on edelleen ehkä käsitys, että Baltiassa matkailuajoneuvolla matkailu ei ole turvallista. Käsitykseen voi olla historialliset syyt. Nykyisin Baltian maita, erityisesti Viroa ja Latviaa, pidetään turvallisina maina liikkua. Pysähtyminen Baltian maihin pidemmäksi ajaksi kannattaa, sillä ne tarjoavat matkailijoille paljon nähtävää ja koettavaa. Tutustuminen maiden luonnon nähtävyyksiin ja museoissa sekä näyttelyissä tutustuminen maiden historiaan avaa silmiä naapurimaidemme menneisyydestä ja kehityksestä nykyiseen tilaan
Baltiassa matkailuajoneuvolla liikkuminen ja leiriytyminen on hyvin samanlaista kuin Suomessa. Pieniä leirintäpaikkoja (leirintäalueet, matkaparkit ja ns. puskaparkit) on paljon, joista moni paikka on auki kuitenkin vain kesäajan kuten meillä Suomessa.
Matkailuajoneuvo on oiva väline ja tapa matkailla ulkomailla. Huolimatta siitä, että Baltian maat ovat lähellä, ulkomaille lähtö on aina hyvä valmistella huolella. Liikkuminen on turvallista, jos matkan esivalmistelut on tehty hyvin ja matkalla edetään maltillisesti. Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty.
Tärkeimmät asiakirjat ulkomaille lähdettäessä
- passi tai henkilötodistus
- Eurooppalainen sairaanhoitokortti
- ajoneuvon/ajoneuvojen paperinen rekisteröintitodistus
- ajokortti, suomalainen riittää
- valtakirja/maastavientilupa ajoneuvon omistajalta, esimerkiksi rahoitusyhtiöltä
Matkustaja- ja matkatavaravakuutusten hankinta on hyvä tehdä ajoissa ennen matkallelähtöä ja samalla varmistaa, että niiden voimassaoloaika riittää suunnitellun matkan ajaksi. Monella vakuutusyhtiöllä on perushintaisessa vakuutuksessa aikarajoitus, jota voi pidentää lisämaksulla.
Nopea saavutettavuus on mukava etu
Baltiaan mennessä matka alkaa lauttamatkalla Viroon. Reittejä on kaksi: Helsingin Länsisatamasta tai Katajanokalta Tallinnaan tai Helsingin Vuosaaresta Muugaan. Molemmilla reiteillä on useita lähtöjä päivittäin, joka helpottaa lähtö- ja paluupäivän valintaa. Kesäkuukausina keskipäivän lähdöt ovat suosituimpia. Matka-aika on vajaa kolme tuntia. Vuosaari-Muuga reitistä on tullut karavaanarien suosikkireitti. Tämän reitin valinnalla välttää Helsingin Länsisataman Tallinnan sataman liikenneruuhkat. Jatkoreitti kannattaa miettiä käytettävissä olevan ajan, budjetin ja halutun mukavuuden perusteella. Internetin karttapalvelut ovat loistava apu reittisuunnittelussa.
Baltian maissa on vähän rajoituksia yli 3500 kg painoisten matkailuajoneuvojen liikkumiseen liittyen. Suurimpien kaupunkien keskustoissa voi olla rajoituksia. Ajoneuvon korkeus voi tulla esteeksi joissain paikoissa. Matkailuajoneuvon koon huomioivat navigaattorit osaavat reitittää ajomatkan oikein, jos ajoneuvon mitat ja paino on syötetty laitteeseen.
Lauttayhtiöiden käytännöt
Lauttalippujen tilaaminen käy käteväsi laivayhtiöiden verkkopalveluissa. Tärkeää on ilmoittaa matkailuajoneuvon mitat (pituus, korkeus, leveys) oikein huomioiden esimerkiksi ajoneuvon takana pituutta lisäävä polkupyöräteline. Moni laivayhtiö myöntää alennuksia SF-Caravan ry:n ja Autoliiton jäsenille. Kulloinkin voimassa olevat alennukset kannattaa tarkistaa verkosta. Lähtö- ja paluuajoilla on merkitystä, koska laivayhtiöt hinnoittelevat matkat kysynnän mukaan.
Yhtiöillä on hyvin yhtenevät lastauskäytännöt satamissa matkailuajoneuvoille: ajokaista ilmoitetaan lippujen tarkastusportilla auton mittatietojen perusteella, kaasupullot suljetaan matkan ajaksi ja kaasupullotarra kiinnitetään kaasukaapin luukkuun. Pidemmillä matkoilla, esimerkiksi Saksan ja Ruotsin reiteillä, laivayhtiöt tarjoavat maksullista sähköä matkailuajoneuvolle. Helsinki-Muuga/Tallinna välillä sähköä ei ole saatavilla. Jos sähköä ei ole saatavilla jääkaapin viilennystä laivamatkan ajaksi voi parantaa sijoittamalla sinne ”kylmäkalleja” tai jäädytettyjä vesipulloja.
Viron saarilautat nykyaikaisia
Virossa lauttaliikenne lähisaarille mm. Saaremaa, Hiidenmaa, Kihnu, Rohnu ja Vormsi hoituu nykyaikaisilla lautoilla, jotka kuljettavat matkustajien lisäksi myös ajoneuvoja. Vuoroja on runsaasti päivittäin ja lippujen varaamista suositellaan verkon kautta (www.praamid.ee/en/ ja www.veeteed.com/#/en/). Molemmilla yhtiöillä verkkopalvelut toimivat hyvin myös mobiililaitteella. E-lippua voi muokata itse tarvittaessa helposti netissä esimerkiksi lähtöajan osalta. Sähköä ei ole saatavilla näillä linjoilla, mutta yhtiöt eivät myöskään edellytä kaasulaitteiden sulkemista matkan ajaksi. Lauttasatamassa pitää olla viimeistään 15 minuuttia ennen laivan lähtöaikaa. Lautoilla on hyvät ruoka- ja kahvilapalvelut sekä paljon mukavia lepotuoleja. Pisimmät ylitykset kestävät reilun tunnin ja maksavat alle 20 euroa (2 henkeä ja matkailuauto) suuntaansa.
Tärkeimmät liikenneasiat Baltian maissa*)
*) Lähde: Autoliitto/Autoillen Euroopassa-kirja
Liikkuminen matkailuajoneuvolla Baltiassa
Viron tieverkosto on pääosin hyvässä kunnossa, mutta Suomestakin tutuksi tulleita paikattuja tieosuuksia löytyy etenkin kantatieverkostossa. Moottoriteitä on niukasti. Hiekkateiden hiekka on erilaista kuin Suomessa. Se on isokivisempää ja herkkä pöllyämään. Viron tieverkosto on hyvin tasamaalla olevaa, mäkiä ja mutkia on selvästi Suomea tiestöä vähemmän.
Latvian päätiet ovat pääosin hyvässä kunnossa ml. Via Baltica. Paikallisteillä kohtaa sorateitä Viroa useammin. Sorateiden kunto voi olla paikoin huonoa. Kaupungeissa teiden kunto vaihtelee.
Liettua päätiet ovat valtaosin hyvässä kunnossa. Raskasliikenne kuluttaa tieverkostoa, jota kuitenkin kunnostetaan koko ajan. Myös Liettuassa paikallisteillä tulee vastaan usein hiekkateitä ja kaupungeissa huonokuntoisia katuosuuksia.
Ehkä yllättävin asia suomalaisille ensikertaa Baltiassa ajaville on liikenteen aggressiivisuus suomalaiseen liikenteeseen verrattuna. Taajama-alueilla ajonopeudet ovat suuria ja maanteillä ulkomaalaiset ohitetaan usein ohituskieltoalueilla. Positiivisempi yllätys on se, että tasamaata ja suoria tieosuuksia riittää lähes kyllästymiseen saakka. Liikenteen määrä pääteillä on kohtalaista ja kantateillä hiljaista. Tieviitoitukset ovat hyvin järjestetty. Taajama-alueilla on erityisen hyvin merkitty etukäteen risteävät kaistat nuolikuvioin. Levähdysalueita ei ole runsain mitoin.
Ajonopeudet*)
Baltian maiden ajonopeudet (km/h) eroavat Suomen nopeuksista:
*) Lähde: Autoliitto/Autoillen Euroopassa-kirja
Baltian maissa on paljon pieniä kaupunkeja ja kyliä, jotka ovat varsin hiljaisia. Pysäköintipaikkoja löytyy hyvin. Suuremmissa taajamissa hyvä apuväline matkailuajoneuvoille sopivan pysäköintialueen löytämiseen on Park4night-sovellus, jossa yhtenä kohdesuodatuksena on pysäköintialueet.
Ruokakauppojen pysäköintialueilla ei ole korkeutta rajoittavia puomeja Keski-Euroopan tapaan. Pyöräilyteitä löytyy vain suurimmista kaupungeista ja joidenkin pienempien taajamien keskustoista.
Kaupungeissa julkinen liikenne on edullista ja toimii hyvin, pienemmissä taajamissa liikenne on vähäisempää. Taajamissa taksien hinnoittelu on maltillista ja niitä on kohtuullisesti saatavilla.
Matkailuajoneuvon koolla ei suurta merkitystä
Baltiassa on väljää liikkua sekä maanteillä että taajamissa matkailuajoneuvolla. Pienempi koko kuitenkin mahdollistaa liikkumisen myös sellaisiin paikkoihin ja nähtävyyksiin, joihin perinteisellä matkailuautolla ei ole mahdollista mennä.
Matkailuvaunuyhdistelmällä liikkujien kannattaa suosiolla ajaa suoraan leirintäpaikkaan ja tehdä tutustuminen lähialueeseen joko julkisen liikenteen avulla tai omalla vetoautolla. Pitkillä yhdistelmillä liikkuminen kaupunkien keskustoissa on hankalaa.
Polttoaineet ja kaasuasiat
Polttoaineiden hintataso Baltiassa on Suomen hintatasoa alhaisempi. Dieselin hinta (6/2024) on noin 1,45-1,60 e/ltr ja 95-oktaanisen bensiinin hinta 1,50-1,70 e/ltr haarukassa.
Nestekaasuasemia kaasutankkipullojen täyttämiseen (LPG) Virossa runsas 100, Latviassa lähes 300 ja Liettuassa on yli 550. Mobiilisovelluksesta mylpg.eu löytyy lähimmät LPG-asemat ja reititys niille. Suositeltavaa on hankkia kaasutankkipullo etenkin pitkille, lämpimän kesäkauden ulkopuolelle ajoittuville matkoille.
Suomalaiset matkailuajoneuvojen kaasupullot eivät käy vaihdossa Baltiassa. Suomalaisten pullojen täyttöpaikkoja on vain muutamia. Karavaanari Joni Helminen on kerännyt täyttöpaikat Googlen kartalle https://www.google.com/maps/d/u/0/edit?mid=1mp681Q-PjIpiC6bkM9YkN7a5bun3eeR2. Painoventtiilisiin kaasupulloihin (=perinteinen grillien kaasupullo) saa adapterin, jossa on sivuventtiili suomalaisen matkailuajoneuvon kaasuletkuun. Kaikissa Baltian maissa on saatavilla painoventtiilipulloja, joihin em. adapteri sopii. Pullot ovat kuitenkin maakohtaisia, joten niiden vaihdettavuus toisessa Baltian maassa on epävarmaa.
Leirintäpaikkoja on runsaasti
Viron (RMK), Latvian (LVM) ja Liettuan (VMU) metsähallitusten ylläpitämiä vapaassa käytössä olevia leirintäpaikkoja on runsaasti. Osa paikoista sijoittuu kansallispuistoihin. Viron RMK-paikoista on tehty ladattava mobiilisovellus, joka on hyvä apuväline paikkaa etsiessä. Sovellus on ladattavissa sovelluskaupoista nimellä ”rmk”. RMK:n hallinnoimat leirintäpaikoissa on perustason palvelut, kuten tulentekopaikkoja ja käymälöitä. Monet Baltian maiden metsähallitusten ylläpitämistä leirintäpaikoista ovat usein hiekkatien päässä ja sijaitsevat metsämaisemissa joen tai meren rannoilla. Siksi matkailuajoneuvon pieni koko (alle 7m pitkä) on näihin mentäessä etu.
Virossa on kuusi, Latviassa kolme ja Liettuassa viisi kansallispuistoa. Parhaiten näihin kansallispuistoihin voi tutustua etukäteen hankkimalla Kaarina Silmusen vuonna 2023 ilmestyneen kirjan ”Löytöretkellä Baltian luonnossa”. Kansallispuistoissa on paljon kauniita vaellusreittejä hyvin viitoitettuna. Yöpyminen on yleensä sallittua kansallispuistoissa.
Baltiassa on runsaasti myös yksityisten ylläpitämä yleisiä leirintäalueita, joilla on laajemmat palvelut, kuten sähköliittymiä, suihkuja ja ruokailumahdollisuuksia. Osa näistä alueista on kerätty Baltian maiden leirintäalueyhdistyksen julkaisuun https://www.campingbaltic.com/uploads/homepage/brochure/Baltic_camping_2024_web.pdf . Suomalaisten suosikkipaikkoja ovat Pärnussa Konse Motel – Caravan Camping ja Solar Caravan Park ja Haapsalussa Camping Pikseke. Tartossa ei ole leirintäaluetta, mutta Karlovan satamassa on matkaparkki. Riikassa suosittuja paikkoja ovat Riverside camping ja Riga citycamping. Vilnassa majoitusta tarjoavat Vilnius City camping ja Downtown Forest Hostel & Camping.
Hyviä mobiilisovelluksia leirintäpaikan löytymiseen ovat: Park4night, Campercontact, Stellplatz, ja ACSI. Yöpyminen leirintäpaikkojen ulkopuolella on sallittua ja turvallista.
Baltian maat ovat nuoria matkailuajoneuvomatkailijoiden turistikohteina, joka näkyy leirintäalueiden kirjavana tasona ja vähäisenä määränä. Osa syy tähän on maissa olevien metsähallitusten leirintäpaikkojen runsas määrä, joka on riittänyt paikallisväestön vapaa-ajan viettokohteiksi. Monella yleisellä leirintäalueella maksukortit eivät käy maksuvälineenä.
Sähkö kuuluu useimmiten vuorokausihintaan. Sähkötolpan sulakekoko on usein vain 6 ah. Se riittää hyvin pienelektroniikan lataamiseen, kahvinkeittimeen ja jopa nykyaikaisen ilmastointilaitteen käyttöön. Leirintäpaikoilla on usein vielä vanha sukopistorasia käytössä, josta sähkösaanti onnistuu adapterijohdolla.
Matkaparkkien lukumäärä on vähäinen verrattuna Keski-Eurooppaan. Palvelutaso vaihtelee ja yöpymiskustannus on leirintäalueita hieman edullisempi.
Parhaiten kemiallisen wc:n tyhjennyspaikat löytyvät leirintäalueiden lisäksi Park4night-, Stellplatz- tai Campercontact -sovelluksien avulla.
Leirintäalueilla viihtyvien matkailijoiden kannattaa hankkia kaksi hyvää korttia. Camping Key Europe -kortti on kansainvälinen kortti, joka tarjoaa etuja ja alennuksia leirintäalueilla eri puolilla Eurooppaa. Kortti on tarkoitettu leirintämatkailijoille, jotka haluavat hyödyntää erilaisia etuja ja palveluita leirintäalueilla. Kortti toimii myös henkilöllisyystodistuksena leirintäalueilla.
ACSI-Camping Card kortti tarjoaa alennuksia leirintäalueilla ympäri Eurooppaa, myös Baltian maissa. Tämä kortti on suunniteltu erityisesti karavaanareille, jotka haluavat hyödyntää alennuksia ja muita etuja leirintäalueilla sesonkiaikojen ulkopuolella. ACSI-alueita on Baltiassa noin 100 (6/2024).
Muista päivittäiset turvallisuusasiat
Matkailuajoneuvo ja sisällä olevat tavarat ovat valitettavasti kasvavassa määrin varkaiden mielenkiinnon kohteena. Omilla toimilla voi kuitenkin tehdä paljon vahinkotapahtumien estämiseksi.
Yöpyminen leirintäalueilla tai valvotuissa matkaparkeissa antaa perusturvaa olemiselle. Hyvä murto- ja kaasuhälytinjärjestelmä runsailla varoitustarroilla antaa hyvän varoitussignaalin ulkopuolisille. Vaihtoehtona voi hankkia oviin turvalukot. Pieni sisätiloihin asennettava kassakaappi on hyvä ratkaisu arvoesineille tai arvoesineiden ja asiakirjojen huolellinen piilottaminen ympäri ajoneuvoa.
Ikkunat kannattaa sulkea aina yöksi, mikäli mahdollista ja ne kannattaa peittää verhoilla aina, kun ajoneuvo jää ilman vartiointia. Ulkona oleva kulkuvälineet (polkupyörät, lauta, skootteri yms.) pitää lukita hyvin, jos niitä ei saa sisätiloihin.
Hyödynnä internetin pilvipalveluita ja tallenna sinne kaikki matkustusasiakirjat, josta ne on helposti saatavissa tarvittaessa. Paperikopiot on myös hyvä ottaa asiakirjoista.
Tarjolla rajaton tiedonsiirto Baltiassa
Ulkomailla liikuttaessa mobiililaitteiden internetyhteydet ovat tärkeä osa elämää. Monen suomalaisen teleoperaattorin liittymissä on ulkomaan dataliikennettä varten ns. EU-datapaketti per kuukausi. Moni suomalainen teleoperaattori tarjoaa Baltian maihin tietyillä liittymätyypeillä liittymän kuukausimaksuun kuuluvan rajattoman tiedonsiirron Baltian (Viro, Latvia, Liettua) alueilla, joten näillä alueilla käytetty tiedonsiirto ei kuluta liittymän EU-datapakettia.
Pidemmillä matkoilla kannattaa harkita kahden eri operaattorin käyttämistä riskien minimoimiseksi. Leirintäalueilla on wifi-yhteyksiä tarjolla vaihtelevasti ja niiden teho on yleensä vaatimaton.
Hyödynnä kielenkääntäjää
Baltian maissa englannilla pärjää kohtuullisesti suurimmissa kaupungeissa, nähtävyyksissä ja leirintäalueilla. Näillä alueilla osa ohjekylteistä yms. löytyy englanniksi. Pienemmillä paikkakunnilla tilanne ei ole yhtä hyvä. Kielimuurin voi kohdata jopa yllättävissäkin paikoissa. Google kääntäjällä asiat sujuvat kohtuullisen hyvin, erityisesti puheversiona. Kääntäjä-sovelluksella voit kääntää myös kuvissa olevaa tekstiä ja joillakin laitteilla voit kääntää tekstin suoraan kameralla. Tämä ominaisuus on kätevä muun muassa kaupoissa tuotekylttien sisällön ymmärtämiseksi.
Onneksi tunnettujen nähtävyyksien ja lauttayhtiöiden verkkosivuilla on yleensä aina ”english”-nappi ymmärtämisen lisäämiseksi. Muista, että voit kääntää Googlen Chromen selaimella verkkosivun myös suomeksi.
Paljon nähtävää
Baltian maat ovat matkailumaita, jotka tarjoavat matkailijalle suurien kaupunkien vilinää ja historiaa ja vaihtoehtona aitoa maalaismaisemaa ja -elämää. Vuoristomaisemia ei ole tarjolla.
Meri on läsnä jokaisessa maassa ja tarjoaa kauniita maisemia. Virossa on meren rantaviivaa ja saaria eniten, joihin tutustuminen kannattaa. Suosittujen turistikohteiden tiedot löytyvät hyvin verkosta. Museoihin, linnoihin ja muihin nähtävyyksiin on yleensä pääsymaksu. Etukäteisvarauksia sisäänpääsyyn ei yleensä tarvitse tehdä.
Viron nähtävyyksiä: https://www.visitestonia.com/fi
Latvian nähtävyyksiä: https://www.latvia.travel/en/top-10-attractions-latvia
Liettuan nähtävyyksiä: https://lithuania.travel/en
Muita huomioitavaa Baltiasta
Muista pitää käteistä aina mukana. Huolimatta siitä, että kaikki Baltian maat ovat euromaita, käteistä pyydetään edelleen monessa paikassa. Palvelutilanteissa asiakaspalvelijoiden vähäeleisyys voi yllättää. Sähköpistorasioihin ei tarvita adaptereita.
Teknisten ongelmien tullessa eteen henkilöauton tai matkailuauton alustojen huoltoliikkeitä on onneksi paljon. Tiepalvelun (Autoliitto, SF-Caravan ry, Falck jne) hankinta kannattaa, sillä niiden avulla matka jatkuu tavalla tai toisella ja apu saatavissa usein suomen kielellä. Matkailuajoneuvon matkustamon ongelmiin voi hakea apua paikallisista caravan-huoltoliikkeistä, jotka löytyvät parhaiten verkosta.
Vinkki: Autoliiton Autoillen Euroopassa -kirja on hyvä opas eri maiden liikenne- ja leirintäasioista.
